Vertaisarviointi on toteutettu avoimessa verkkoympäristössä olevien oppimisympäristöjen pohjalta ke 28.3.2012 Hämeenlinnassa TROY&KROY -hankkeen päätöstapaamisessa ja mahdollisessa jatkotyöskentelyssä.

Projektihallinto on luonut arviointilomakkeen Opetushallituksen Arviointikriteeristö ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen suunnitteluun ja kehittävään arviointiin -lomakkeen pohjalta. Arvioinnissa on painotuttu OPH:n kriteeristön kohtiin II Oppimisympäristössä toimiminen ja IV Oppimisympäristön jatkokehittäminen. Lisäksi osallistujilla on ollut mahdollista tuoda itse tärkeäksi näkemiään lisäkohtia arviointiin. Koska kyseessä on kehittämishanke, osallistujia on erityisesti kannustettu näkemään kehittämismahdollisuuksia valmiiksi hyvissäkin käytännöissä.

Arvioitavan ja arvioijan tiedot

Arvioitava oppimisympäristö
Oppilaitos: Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
Ammattiala: Talonrakennusala
Opintokokonaisuus:
Vertaisarvioija
Oppilaitos: PHKK, Koulutus Salpaus
Nimi: Arto Avovaara ja Joel Puodinketo

Oppimisympäristössä toimiminen



Avaavat kysymykset
Arvioijan arviointi (1-3)
Kehittämistarve sanallisesti
Opiskelijat (1-3)
Oppilaitoksen henkilöstön edustajat (1-3)
Työelämän edustajat (1-3)
1. OPISKELIJALÄHTÖISYYS






1.1 Opiskelijoiden opiskelu etenee HOPSin
mukaisesti (yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioiden).
Mahdollistaako oppimisympäristö opiskelijoille erilaisia tapoja oppia?
3
Hyvässä kunnossa. Ainakin päällisin puolin. Ei mitään korjattavaa.



1.2 Opiskelijan oppimisprosessin eteneminen ontehty näkyväksi.
Miten prosessi dokumentoidaan/dokumentoituu?
3
Vuorimalli on hyvä opiskelijan kannalta, koska näkee kehittymisensä.



1.3 Oppimisympäristö on turvallinen.
− Onko opiskelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja/vastuuohjaaja?
− Miten opiskelija kokee olevansa yhteisön jäsen?
− Miten on varmistettu, että oppimisympäristön välineet, varusteet ja laitteet ovat turvallisia? Miten on varmistettu, että opiskelija toimii turvallisuusohjeiden mukaisesti?
3
Ohjaajina toimivat opettajat ja. Facebook yhdistää hyvin eri tekijät. Opettajat voivat ohjata hyvin oppilaita työkalujen avulla.



2. TUTKINNON PERUSTEIDEN MUKAISUUS






2.1 Oppimisympäristö soveltuu tutkinnon perusteiden mukaisten työtehtäväkokonaisuuksien oppimiseen (työprosessit, työmenetelmät, välineet, materiaalit sekä tiedonhallinta).
Mitkä työtehtäväkokonaisuudet?Miten?
3
Oppimisympäristöt tukevat hyvin ammattialan tavoitteita. Työprosessit, menetelmät, välineet, materiaalit on hyvin hallittavissa eri SOME-työkaluilla.



2.2 Oppimisympäristö mahdollistaa ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien edellyttämän osaamisen saavuttamisen.
Mitä? Miten?
Mitä voisi tehdä lisäksi?
3
Ei ideoita. Emme tunne ammattialaa niin läheisesti.



2.3 Oppimisympäristö mahdollistaa elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittymisen.
Mitä taitoja ja miten?
3
Oppilas voi seurata hyvin kehittymistään ja mitä on oppinut eri mallien mukaan.



3. TAVOITTEELLISEN OPPIMISEN TUKI: OPETUS- JA OHJAUSMENETELMÄT






3.1 Oppimisympäristössä käytetään monipuolisiamenetelmiä.
Mitä? Miten?
Mitä vielä voisi tehdä?
3
SOME-perehdytys kennosto on erittäni hyvä työkalu eri prosessien hallintaan.



3.2 Opetus- ja ohjausmenetelmät tukevat avaintaitojen kehittymistä.
Mitä? Miten?
3
SOME-työkalujen avulla voidaan hyvin seurata ja ohjata opiskelua, samalla myös muut voivat nähdä ja keskustella mitä ovat oppineet tai keskustella keskenään askarruttavista asioista.



3.3 Oppimisympäristö ohjaa toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Miten?
3
Eri työkalujen avulla oppilas näkee oppimaansa myös jälkikäteen ja osaa kartoittaa hyvin, mitä on oppinut ja mitä tulisi vielä oppia. Opettaja ohjaa tässä miten ja miten tulisi jatkossa tehdä.



3.4 Oppimisympäristö ohjaa toimimaan vastuullisesti/yrittäjämäisesti.
Miten?
3
Oppimisympäristö kannustaa opiskelijaa olemaan hyvin itsenäinen jäämättä kuitenkaan yksin tilanteen kanssa. Aina on joku johon tukeutua: ohjaajaan, opettajaan tai kanssaoppilaaseen.



3.5 Oppimisympäristö tarjoaa paikan asiantuntijakohtaamisille (suora keskusteluyhteys työelämään). Opiskelija saa palautetta ja ohjausta oppimistilanteissa työelämän edustajilta.
Millaista ohjausta on saatu? Keneltä?
3
Myös mahdollisuus työpaikkaan voidaan tehdä eri ympäristöjen avulla. Tähän tulee kuitenkin kannustaa entistä enemmän työpaikoilla, vaikka pientä skeptisyyttä saattaa olla asian suhteen. Ajan myötä kaikki osapuolet ymmärtävät asian tarpeellisuuden ja hyödyt. Säästetään aikaa ja luodaan uusia mahdollisuuksia.



3.6 Oppiminen perustuu työelämän tehtäväkokonaisuuksiin
ja harjaannuttaa ammattialan työprosesseihin ja ongelmanratkaisuun.
Millaisten tehtäväkokonaisuuksien hallintaan?Kuuluuko some-tekniikka alan työprosesseihin?
3
SOME on hyvänä tukena oppimisessa ja sinne voidaan tallentaa ja jakaa muille mitä asoita on opittu ja mitä tehtäväkokonaisuuksia jo osataan ja mitä tulisi vielä kehittää.



4. RESURSSIT






4.1 Oppiminen tapahtuu yhteistyössä työelämän kanssa.
Miten?
2
Tämä jäi hieman epäselväksi kuinka paljon yheistyötä työelämän kanssa tapahtuu. Jokainen osapuoli voisi oppia paljon kun otetaan työelämäkuviot mukaan.



4.2 Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään oppimisen tukena.
Miten?
2
SOME-työkaluilla ja muilla yhteyskaluilla pidetään yhteyttä. Ympäristöjen chat- tai kommentointipalveluilla. Muista viestintäteknologioista ei ole tietoa?



4.3 Tukipalvelut on organisoitu siten, että ne ovat tarvittaessa käytettävissä.
Onko pedagoginen ja tekninen tuki saatavilla ja riittävää (opettajat, opiskelijat jatyöelämän edustajat)?
2
Tuki on hyvällä mallilla. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukea, mutta osaavatko tai uskaltavatko he pyytää sitä voi tulla ongelmaksi. Myös työelämän aktiivisuus voi tulla ongelmaksi.



4.4 Opiskelijalla on käytettävissään opittavan asian oppimisen edellyttämät aineistot ja välineet.

2
Opiskelija saa opettajalta ympäristöjen kautta materiaalit. Sitä ei ole demottu kuinka tämä kaikki tapahtuu. Se osittain puuttuu.



4.5 Ammattialan työkalut, varusteet ja laitteet ovat ajanmukaisia, ja niitä on riittävästi.

2
Emme osaa sanoa tarkasti. Kaikki riippuu opettajan aktiivisuudesta ja huolellisuudesta sekä koulun mahdollisuudesta antaa työkaluja ja varusteita.



5. OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI






5.1 Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ja osaamistaan.

3
Se tapahtuu hyvin ympäristöjen avulla. Opettajan on oltava aktiivinen jotta opiskelija osaa tämän tehdä.



5.2 Opiskelija saa palautetta oppimistilanteissa vertaisiltaan (opiskelijakollegat), opettajilta ja työelämän edustajilta.

3
Tämä on hyvällä mallilla, koska SOME-palvelut ovat mitä parhain keino olemaan omiin opiskelijakollegoihin ja muihin tahoihin yhteydessä.



6. OPPIMISYMPÄRISTÖN ARVIOINTI






6.1 Oppimisympäristön soveltuvuutta ammatillisen osaamisen kehittämiseen arvioidaan.
Ketkä? Miten?
2
Onko teillä muilla aloilla käytössä? Kuinka tämä tapahtuisi?



6.2 Oppimisympäristön tuomaa lisäarvoa oppimiseen arvioidaan suunnitelmallisesti.
Ketkä? Miten?
2
Tämä ei selvinnyt. Kuinka tämä voisi tapahtua voi olla haastavaa. Siihen on luotava jokin valmis malli.



6.3 Arvioinnit dokumentoidaan ja analysoidaan.
Miten?
2
Tätä ei näy kuinka tämä tapahtuu. Miten se tehdään?



IV OPPIMISYMPÄRISTÖN JATKOKEHITTÄMINEN






7.1 Kehittäjät laativat kehittämisehdotuksia
palautteiden perusteella.
Miten?
3
Kehittäjät voivat kommentoida vapaasti palautteita hyvin palveluiden avulla.



7.2 Kehittämisehdotukset kootaan, ja laaditaan toimintasuunnitelma.
Minkälaista jatkokehittämistä on suunnitteilla?
2
Miten tämä tapahtuu? Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi Google Docs:n tai muun jakavan ohjelman avulla mihin kaikki voivat kommentoida asioita.



7.3 Koulutuksen järjestäjällä on olemassa dokumentoitu toimintamalli, jonka avulla syntyneet innovaatiot juurrutetaan osaksi normaalia toimintaa ja niistä tiedotetaan omassa organisaatiossa.

3
Prosessikaavio perehdytysmallista ja perehdytyskennosto ovat erinomaisia kaavioita/malleja miten tämä tapahtuu ja mikä kunkin osapuolen tehtävä on. Näiden avulla miten tomitaan ja kuka on toimija missäkin vaiheessa.



7.3 Koulutuksen järjestäjällä on olemassa dokumentoitu toimintamalli, jonka avulla syntyneet innovaatiot juurrutetaan osaksi normaalia toimintaa ja niistä tiedotetaan omassa organisaatiossa.

3
Prosessikaavio perehdytysmallista ja perehdytyskennosto ovat erinomaisia kaavioita/malleja miten tämä tapahtuu ja mikä kunkin osapuolen tehtävä on. Näiden avulla miten tomitaan ja kuka on toimija missäkin vaiheessa.